Miten päästä pois uhkaympyrästä?

Viimeisimmästä kirjoituksestani on jo tovi, mutta en toki ole heittänyt asian suhteen hanskoja tiskiin. Nyt sitten osoittautui sopivaksi hetkeksi kirjoittaa. Mikä sitten on hyvä hetki? Onko se sellainen, että olosuhteet ovat optimaaliset ulkoisten ja sisäisten tekijöiden suhteen? Hyvin nukuttu, syöty, liikuttu ja auvoisen onnellinen olo ja huoneessa sopiva lämpötila ja ei ketään häiritsemässä? Vai löytyykö luovuus sittenkin niistä vaikeista hetkistä. Kun mieltä masentaa ja on nukkunutkin huonosti? Vai voisiko kirjoittaminen olla keino päästä pois uhkaympyrästä?

Nyt käytän kirjoittamista juuri siihen ja siitäpä se aihekin sitten muovautui. Muutama vuosi sitten Integrum- instituutin ”Tietoisuustaidot terapian ja itsehoidon apuvälineenä” – koulutuksessa Suvi Laukkanen kertoi kolmesta perus ” olotilasta”, joissa ihminen voi olla. Hän puhui ympyröistä, joita ovat uhkaympyrä, innostuksenympyrä ja turvaympyrä.

Usein meidän on vaikeaa määritellä tarkemmin tunteitamme, mutta tämän jaon avulla meidän on suhteellisen helppoa arvioida missä näistä ympyröistä juuri nyt olemme, tai mikä olotila on vallitsevin. On myös tärkeää oppia huomaamaan, miten toisesta tilasta toiseen pois joutuminen tai pääseminen tapahtuu. Elämä on silloin mallillaan kun nämä olotilat ovat tasapainossa. Juuri nyt olen pääsemässä uhkaympyrästä innostukseen. Muistan erään kirjailijan kerran sanoneen, että hän kirjoittaa itsensä kirjoittamisen tilaan ja niinhän se on. Nyt minulle kävi niin. Vielä hetki sitten mieltäni vaivasi monenlaiset ikävät asiat, mutta kirjoittaminen vei minut kohtalaisen nopeasti innostukseen.

Turva sanan synonyyminä käytetään sanaa suoja. Wikipedia, tuo ikiluotettava tiedonlähde, määrittelee suojan näin ”esine, laite tai paikka, joka auttaa torjumaan uhkaa, vaaraa tai epämukavuutta”. Eli turvaympyrässä oleminen on mukavaa, ei tarvitse huolehtia vaaroista, asiat ovat tuttuja. Tätä turvaa varmasti tarvitaan, jotta arki soljuu eteenpäin. Joskus liiallinen turva ja rutiinit heittävät kuitenkin turvaympyrästä uhkaympyrään. Muistan tavanneeni asiakkaita, joilla elämä vaikuttaa olevan mallillaan: on vakituisessa työpaikassa oltu jo 20 vuotta, velat on maksettu, lapset lähteneet kotoa, terveenä on saanut olla. Puolison ja suvun kanssa menee hyvin, ja jotain puuttuu. Salakavalasti paino alkaa nousta, kun tyhjyyttä ja tylsyyttä täytetään syömisellä. En sano eikö ihmisen tylsyyttäkin pitäisi sietää, mutta eikö elämästä saisi nauttiakin? Ja millä ihminen nauttii, no aisteillaan ja mielellään. Ihminen tarvitsee ärsykkeitä eri aisteilleen ja päälleen pysyäkseen tyytyväisenä. Liian helppo ei enää olekaan kivaa.

Olen suositellut mitä kummallisimpia juttuja asiakkailleni innostuksen löytämiseen. Eräälle nuorehkolle miehelle kannustin remontoitavan omakotitalon etsimistä. Sillä, asia, josta hän oli innostunut olivat remonttihommat. Aivan sama kuinka paljon tai vähän siinä kuluu energiaa, mutta innostuksen löytäminen vie yleensä painoakin alas kun ei tarvitse tylsyyttä taltuttaa syömällä. Joillekin olen suositellut kielten opiskelun aloittamista kansalaisopistossa ainaisen jumpan sijaan, jos siitä on aina haaveillut. On paljon hyödyllisempää kävellä kielitunnille ja takaisin mielellään, kuin ajaa kiireellä autolla jumppaan jossa ei edes tykkää käydä. Toki suurin osa jumpista on varmasti hyviä, mutta kaikille ne eivät ole tarkoitettuja.

Luulen, että sopiva innostuneisuus on terveellistä;).Kunhan innostus tulee asioista, jotka eivät ole haitaksi itselle tai muille.

Elämä on tasapainoilua näiden olotilojen välillä. Välillä mielen kahleet yrittävät pitää meitä liiaksi uhkaympyrässä, joka voi pidemmän päälle olla epäterveellistä. Kannattaa siis välillä haastaa itsensä johonkin missä on epämukavuusalueella, hieman turvaympyrän vieressä. Oikeanlaisella asenteella voi uhka uudesta vaihtua innostukseen.

Näin minulle kävi eilen, kun aloitin Vapaudu mielesi kahleista -haaste en. Sotkuisuus on ollut yksi paheitani, nyt olen päättänyt olla siisti.

Siitä sain sitten aivan pähkähullun idean. Alankin nyt pitää kuukauden ajan blogia siisteyteen ja järjestelmällisyyteen liittyen. Jotain joka ei todellakaan ole luontaista minulle, mutta kun nyt olen siitä innostunut, niin kai voin sitä ainakin hieman oppia.

Siistii!

 

Advertisement